Tänään on erityisen hyvä päivä keskustella siitä, miten voimme varmistaa sen, että meillä olisi tulevaisuudessa työtä mahdollisimman monelle.

Olkoon tämä pieni vappupuhe.

Aivan aluksi haluan kehua hallitusta:

Viruksen torjuminen on onnistunut varsin hyvin.

Sitten takaisin hallituksen kannustamiseen, työhön ja yrityksiin.

Hallituksella näyttää valitettavasti olevan sellainen ongelma, että siellä ei ole tietämystä ja näkemystä yritystoiminnasta ja se lyö läpi koko päätöksenteossa. Ehkä siksi hallitus on toistamassa ne virheet, jotka tehtiin 1990-luvulla ja vuonna 2008, jolloin ei pystytty tai ymmärretty tukea yritystoimintaa tarpeeksi. Niinpä yrityksiä alkoi kaatua – eivätkä ne sieltä nousseet kymmeneen vuoteen.

Siihen meillä ei ole varaa. Nyt ei voi tehdä samoja virheitä. Jos apupaketit jäävät yhtä pieniksi kuin aiemmissa kriiseissä, käy samalla tavalla kuin Lehmann Brothersin kaatuessa: koko korttitalo sortuu. Näitä korttitaloja ja toisiinsa kytkeytyneitä dominonappuloita on joka puolella yrityskenttää. Isoja pankkeja, mutta myös pieniä yrityksiä. Niissä kaikissa on ihmisten työpaikkoja. Valtion tehtävä on nyt estää niitä sortumasta.

Otetaan esimerkiksi Mayerin telakka. Jos 4 000 työntekijän ja 6 000 alihankkijan yritystä ei tueta, niin vaikutukset ovat suuria. Mayerilla on irtisanomisuhan alla satoja työntekijöitä, kohta vaikutus alkaa näkyä kunnolla myös alihankkijoissa. Sama koskee Stockmannia ja Finnairia. Jos tämän tyyppisissä yrityksissä lähtee dominoefekti etenemään, meille tulee kymmeniä tuhansia työttömiä ja se pitää estää.

Tähän asti annetut tuet Ely-keskuksista ja Business Finlandista ovat vain laastaria haavan päälle. Erityisesti on unohdettu yksinyrittäjät, joilla on kiinteitä kuluja. Kahdentuhannen euron tuki on silloin mitätön.

Nyt valtio on koonnut yhteen talousviisaita tekemään exit-suunnitelmaa. Siinä on kyllä monenlaista viisautta ja professoreja, mutta yrityselämän edustajat puuttuvat. Se tekee tehtävän melkein mahdottomaksi. EK ja Keskuskauppakamari ovat tehneet hyviä esityksiä. Hallituksen kannattaisi ottaa niistä keinoja käyttöönsä.

On hämmästyttävää, kuinka vähän hallitus on käyttänyt yrityselämän ja yrittäjien tietoa suunnitellessaan koko tätä pelastusoperaatiota. Myös hitaus on outoa. Minun kuten tuhansien yrittäjien on mahdoton ymmärtää, miksi hallituksen päätöksenteko on pohjoismaiden hitain – kuukausi sitten edellytettiin, että ravintoloiden pitää saada avustusta, mutta vieläkään ei ole saatu päätöstä aikaiseksi.

Tämän kaiken tekee paljon vaikeammaksi vielä se, että hallitus salaa koko ajan jotain tietoa: milloin asiantuntijoilta, milloin uusia tukien aikataulua odottavilta yrittäjiltä. Sillä ei selvästikään ole kokonaisvaltaista suunnitelmaa, kun avoimuus on niin vaikeaa.

Silti täystuho voidaan vielä estää. Hallituksella on vielä kädessään onnistumisen avaimet. EKP:stä on saatavilla rahaa. Uskon, että Vesa Vihriälä oli oikeilla jäljillä kun hän pohti, että EKP antaisi koronakriisiin käytetyt miljardit jäsenmaille jonain päivänä anteeksi – koska suurin osa maista on tämän kriisin jälkeen tilanteessa, josta ne eivät selviä.

Hallituksen on sen jälkeen huolehdittava, että raha löytää oikean paikan yrityskentällä ja ylipäänsä saada raha liikkeelle. Vain sillä tavalla voimme estää katastrofin. Meillä ei ole varaa menettää taas yhtä sukupolvea yrittäjistä. Voimme myös tehdä pieniä täsmätekoja, kuten hyväksyä henkilökohtaisen konkurssin, jotta yrittäjä pääsee uudelleen alkuun.

Aivan lopuksi haluan kehua hallitusta siitä, että se on pyrkinyt parhaimpaansa. Kannustan sitä pistämään rahaa kunnolla liikkeelle – oikeisiin kohteisiin. Tänä vappuna hallituksen ei pidä luvata vappusatasia, vaan vappumiljardeja. Hassua sanoa näin, mutta nyt se on vastuullista politiikkaa.

Tue Liikettä ja tule kannatusjäseneksi.

Do you see content on this website that you believe doesn’t belong here?
Check out our disclaimer.