Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuutta mittaa parhaiten se kuinka huolehdimme heistä, jotka huonoimmin osaavat pitää puoliaan eli lapsista ja ikääntyneistä.

Tällä viikolla eduskunnassa käsiteltiin Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia. Nyt haluan sanoa muutaman asian ikäihmisten puolesta.Monella ikäihmisellä sodan tuomat epävarmat ajat ovat muistissa nuoruusajoilta. Viimeiset vuodet on vietetty eristyksissä koronan vuoksi välttäen sosiaalisia kontakteja ja nyt Ukrainan sota jatkaa sietokyvyn koettelua. Pelko ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka on nähtävä nyt jos koskaan. Välineitä tilanteen helpottamiseksi on meidän kaikkien pyrittävä vahvistamaan. Sekä läheisillä että päätöksentekijöillä on vastuun paikka.Sisäinen turvallisuus ja siitä huolehtiminen ovat valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Sisäistä turvallisuutta voi uhata sekä ulkoa että sisältä. On selvää, että näinä aikoina kiinnitämme enemmän huomiota moniin ulkoisiin uhkiin. Samaan aikaan meidän pitää pystyä näkemään mitä sisällä tapahtuu ja pitämään parempaa huolta ikäihmisistä. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään ikäihmisen syrjäytyä yhteiskunnasta, yksinäisyys on todellinen ongelma.Ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee kansalaisten vanhuuteen varautumista sekä toimia toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseksi. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Nopea ikääntyminen heijastuu yhä enemmän arjen turvallisuudessa. Tähän on varauduttava nyt.Ikääntyvillä ihmisillä on usein vertaansa vailla oleva arvokas elämänkokemus. Ikäihmiset ovat helposti muita haavoittuvampia erilaisen taloudellisen rikollisuuden ja kaltoinkohtelun uhreina. Ikääntyneiden ihmisten huijaaminen on äärimmäisen ikävä ilmiö. Heitä yritetään huijata niin arjessa kuin sähköisten palveluiden kautta. Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, mutta varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä siihen on erityinen riski. Näihin pitää puuttua kovalla kädellä.Ikääntyneiden turvallisuutta on lisättävä eri tavoin esimerkiksi asuinympäristön yhteisöllisyyttä, esteettömyyttä ja muuta turvallisuutta kehittämällä sekä palvelujen saatavuuden varmistamisella. Digipalveluiden käytön opastamisen lisäksi turvallisuutta parannetaan aidoilla kohtaamisilla.Resurssien lisäksi myös lainsäädännön pitää tukea saumatonta tiedonkulkua viranomaisten välillä. Myös kriisijohtamiseen kaivataan ryhtiä. Koronan aikana nähty koordinaation taso ei tulevaisuudessa todellakaan riitä. Viranomaisten resurssit ovat tällä hetkellä sillä tasolla, että on varauduttu hyvän sään varalta. Mutta sää on nyt muuttumassa. Pitää varautua myös myrskyn varalta.Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen on meidän yhteinen asia. Siihen voivat vaikuttaa niin viranomaiset, yritykset kuin yksityiset kansalaiset. Se vaatii enemmän vaivaa ja huolellisuutta meiltä kaikilta, mutta se on varmasti sen arvoista.Tästä maasta ja sen turvallisuudesta kannattaa pitää huolta.