Huhtikuun lopun budjettiriihessä keskusta lupaa;

-aloittaa toimet velkaantumisen kääntämiseksi.

Ei aloita.

-muuttaa työttömyys- ja sosiaaliturvaa työllisyyttä tukemaan. Ei muuta.

-tuoda paikallisen sopimisen työmarkkinoille. Ei tuo.

-pitää polttoaineiden hinnan kurissa. Ei pidä.

Maalaisliitto-Keskusta on puolue, jolla on loistava menneisyys, mutta jota ei enää pitäisi olla olemassa. Niin se silti on vain olemassa ja reilun kymmenen prosentin kannatuksella ratkaisee huhtikuun budjettiriihessä, mihin suuntaan Suomi lähtee. Jos keskustan ministerikaarti avustajineen haluaa pitää kiinni omista eduistaan, suunta on vihervasemmiston. Lisää velkaa ja lisää pysyviä, julkisia kuluja. Koronan taakse on liian helppo mennä piiloon.

Keskusta haluaa antaa mielikuvaa siitä, että se olisi yrittäjien asialla. Puhutaan lämpimästi uudistuksista kuten paikallisesta sopimisesta, työttömyysturvan ja sosiaaliturvan muuttamisesta työllisyyttä kannustavaksi, mutta ei niistä mitään tule. Vasemmistoliiton Anna-Kaisa Pekonen jo ilmoitti, ettei ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen kosketa hänen ministerikaudellaan. Pekonen menee vaihtoon, mutta vasemmistoliiton mieli ei muutu. Jos keskusta silti rimpuilee, vastaa vasemmisto yritysverotuksen korottamisella. Kaupat syntyvät. Kumpaankaan ei nyt puututa koronan takia.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi, ettei tällä porukalla uskalla avata keskustelua yritysverotuksen muuttamisesta, koska ei yhtään tiedä mitä sieltä tulee. Ei niin. Vanhanen antaa ymmärtää projektinsa olevan loppusuoralla, mikä on kova paikka puheenjohtaja Annika Saarikolle. Yritysten verotusta pitäisi ruuvata tukemaan kasvua ja investointeja. Vain sitä kautta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin syntyy työpaikkoja. Hallituksen puheet työvoiman tarjonnan lisäämisestä ja päätösperäisistä työpaikoista ovat täysin tyhjiä.

Keskusta on lupaillut juhlavasti, että polttoaineiden hinta ei nouse edes ”puolta senttiä”. Puolue jättää kuitenkin sanomatta, että se on sitoutunut vihreiden johdolla kasvattamaan biopolttoaineiden jakelua merkittävästi. Polttoaineiden hinta nousee monta kymmentä senttiä.

Keskusta yrittää pönkittää valtaansa jakamalla kunnille avokätisesti velkarahaa. Hallitus veti puolet Suomen kunnista kuiville ylisuurilla koronatuilla. Ja sopivasti kuntavaalien alla. Velkarahan jakamista jatkettiin, vaikka kaikki näkivät, ettei korona iskenyt kuntiin ollenkaan niin kuin pelättiin.

Valtio velkaantuu ennätysvauhdilla, mutta viime vuodesta tuli kuntatalouden ennätysvuosi. Aivan käsittämätön yhtälö. Kuntavaalien äänestäjiä lahjotaan heidän omilla rahoillaan.

Sote-uudistus on oma juttunsa. Demarit puhuvat hyvinvointialueista ja kepu maakunnista. Demarit haluavat keskittää rahan ja vallan valtiolle. Kepu pönkittää hiipuvaa valtaansa maakuntavaltuustoihin. Mitähän se valta on, kun rahat viedään pois? Marin, Kiuru ja Saarikko ovat vielä todellisessa solmussa, kun vasemmiston ideologian mukaan yksityinen puoli pitää panna sotessa ruotuun. Jo yhtiö on heille kirosana. Esimerkiksi pääministerin kotiseudulla Tampereella toimivat Coxa ja Sydänsairaala ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien omistamia yhtiöitä ja erinomaisia sellaisia. Nämä eivät Kiurun malliin sovi. Perustuslakivaliokunta on vasta pientä juridista alkusoittoa, kun Kiuru alkaa yksipuolisesti purkaa sairaanhoitopiirien ulkoistamissopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa.

Tuorein esimerkki kepun ja demarien lehmänkaupoista nähtiin rokotejärjestyksessä. Kiuru lupasi viivyttää ratkaisua hallinnolllisella jarrutuksella ja siinä hän kyllä onnistuu. Asiantuntijat esittivät uutta mallia halllitukselle maaliskuun puolivälissä, mutta nyt sitä selvitellään niin, että se toteutuu aikaisintaan toukokuun puolivälissä. Liian myöhään. Viivyttelyssä kyse on ihmishengistä. Asiantuntijat suosittivat rokotusten painottamista pahimmille tartunta-alueille Helsinkiin, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Viime eduskuntavaaleissa demarien ja kepun yhteinen kannatus oli heikointa juuri näillä alueilla.