Onnistuimme neuvottelemaan budjettiriihessä useita merkittäviä voittoja! Neuvottelujen myötä hallitus panostaa muun muassa ilmastokriisin ratkaisemiseen, aggressiivisen verosuunnittelun estämiseen sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Lue esimerkkejä tärkeimmistä saavutuksistamme syksyn 2021 budjettiriihessä.

Vasemmiston määrätietoinen linja piti budjettineuvotteluissa! Pääsimme neuvottelutulokseen, jonka myötä Suomi on matkalla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi vuoteen 2035 mennessä.

– Koska kyse on kaikkien ihmisten tulevaisuudesta, varaa riskinottoon ei ole. Ehdoton vaatimuksemme oli, että päästövähennysten riittävyydestä saavutetaan tarpeellinen varmuus, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi neuvottelutulosta.

Hallituksen linjauksilla on toteutettavissa noin 14-15 miljoonan tonnin lisäpäästövähennykset vuoteen 2035 mennessä.

Kestävää talouskasvua ja reilua siirtymää vauhditetaan lisäämällä energiatuen myöntövaltuutta 453 miljoonalla eurolla.

Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan 1,2 miljoonann tonnin päästövähennystä.

Liikenteen sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan.

Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa.

Sähköautojen latausinfraverkoston laajentamista ja kaasutankkausverkkoa tuetaan 23,3 miljoonaa eurolla.

Päästövähennysten riittävyyden turvana on vaatimuksestamme myös kirjaus, jonka mukaan lisätoimiin ryhdytään jo maaliskuussa, mikäli tiede osoittaa, että tarvittavat toimet eivät ole koossa. Lue lisää riihen ilmastotoimista täältä.

Veronkierto kuriin ja voitto oikeudenmukaiselle verotukselle! Vasemmistoliiton vaatimuksesta Suomessa otetaan käyttöön arvonnousuvero, joka vaikeuttaa merkittävästi aggressiivista verosuunnittelua ja tekee verotuksesta reilumpaa kaikille.

Otetaan käyttöön arvonnousuvero, eli exit-vero, joka tuo Suomelle arviolta 25 miljoonaa euroa lisää verotuloja

Muutoksella laajennetaan Suomen verotusoikeutta Suomessa asuessa kertyneisiin myyntivoittoihin myös tilanteissa, joissa omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.

Päätös hillitsee sellaista verovälttelyä, jossa edunsaaja siirtää kirjansa ulkomaille välttääkseen Suomen veroja.

Lisäksi korkovähennysrajoitussäännöstöä uudistetaan siten, että verotettavan tulon siirtäminen pääomasijoitusrakenteissa Suomen verotusvallan ulkopuolelle estetään tehokkaasti.

Veropohjaa tiivistetään myös edelleen siten, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen.

On vain oikein, että aggressiivista verosuunnittelua estetään entistä tehokkaammin. Tämä on sekä ihmisten, yritysten että talouden etu. Työmme verovuotojen tukkimiseksi jatkuu myös tästä eteenpäin.

3. Pakolaiskiintiötä valmistaudutaan nostamaan

Yksi budjettiriihen tärkeistä arvopäätöksistä on, että Suomi kantaa vastuutaan Afganistanin järkyttävässä tilanteessa.

Suomen nykyinen pakolaiskiintiö on 850–1050 henkilöä vuodessa. Tämä on auttamatta liian vähän Suomen kaltaiselle varakkaalle ja hyvinvoivalle maalle.

Pakolaiskiintiöjärjestelmä on paras ja turvallisin tapa auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä: sen avulla varmistetaan, että ihmiset pääsevät turvaan sodan tai vainon olosuhteista turvallista reittiä, eikä heidän tarvitse kulkea esimerkiksi hengenvaarallisia merimatkoja.

Hallitus varautuu nostamaan pakolaiskiintiötä Afganistanin tilanteesta johtuen.

Pakolaiskiintiötä ja sen rahoitusta tarkastellaan talousarvioesityksen täydennyksen tai lisätalousarvioesitysten yhteydessä.

Vasemmiston tavoite on, että pakolaiskiintiö nostetaan pitkällä aikavälillä vähintään 2500 henkeen vuodessa.

Nyt sovittu pakolaiskiintiön nostaminen on tärkeä askel kohti entistä humaanimpaa maahanmuuttopolitiikkaa.

4. Torjuimme kulttuurialan leikkauksia

Onnistuimme torjumaan kulttuurialaa uhkaavista leikkauksia ja päättämään uusista panostuksista! Työskentelimme voimakkaasti sen eteen, että erityisesti elokuva-alaa uhannut leikkaus yksityisen kopioinnin tukeen saatiin estettyä.

Kopioston sekä Avekin tuki luoville aloille turvataan ensi vuodelle ja yksityisen kopioinnin hyvitykseen suunnataan 4 miljoonaa euroa.

Myös kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ehdotetaan 14 miljoonaa euroa.

Lisäksi luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen osoitetaan 7,5 miljoonaa euroa osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja. Pääomitukseen varatun rahoituksen loppuosa ratkaistaan tulevissa talousarvioprosesseissa.

Koronakriisi on iskenyt erittäin kovaa kulttuuriin ja luoviin aloihin ja erityisesti siksi ala ansaitsee puolustajansa!

5. Jokaisella on oikeus omaan kotiin

Yksi vasemmistoliiton pitkäaikaisista tavoitteista on varmistaa, että kaikilla on varaa omaan kotiin. Onnistuimme neuvottelemaan budjettiriihessä kohtuuhintaisen rakentamisen tuen ensi vuodelle korkeammaksi kuin koskaan!

Asumisen rahoitus- ja kenittämiskeskuksen (ARAn) korkotukimyöntövaltuus nousee ennätystasolle 1950 miljoonaan euroon

Tämän ansiosta voidaan rakentaan noin 10 000 uutta kohtuuhintaista asuntoa.

Asumisen korkea hinta on keskeinen pienituloisten toimeentuloa vaikeuttava ja sitä kautta eriarvoisuutta lisäävä tekijä Suomessa. Erityisen kärjistynyt ongelma on pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen vie monen palkansaajankin kukkarosta pitkälti yli puolet käytettävissä olevista tuloista.

Kohtuuhintainen asuminen on voitto sekä ihmisille, yrityksille että koko yhteiskunnalle!

Vasemmistoliitto on vaatinut pitkään, että jokaisen on päästävä lääkäriin seitsemässä päivässä. Nyt kovan työmme tuloksena tämä on lähempänä toteutumista kuin koskaan!

Hoitotakuu on nyt lähempänä toteutumista, kuin koskaan. Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan ollaan tiukentamassa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Tätä varten vuodelle 2023 tehdään 50 miljoonan euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän rahoituksen lisäksi.

Hoitotakuun myötä lääkäriin tulee pääsemään ajoissa asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Tämä parantaa terveydenhoidon tasa-arvoa ja kaventaa ihmisten terveyseroja. Oikeus päästä ajoissa lääkäriin kuuluu kaikille, ei harvoille.

Me puolustamme tiedettä – nyt ja tulevaisuudessa! Neuvottelimme budjettiriihessä tärkeän voiton tieteelle, kun onnistuimme torjumaan tieteen rahoitukseen suunnitellut 40 miljoonan euron leikkaukset. Tämä tarkoittaa, että Suomen Akatemian rahoitus ensi vuodelle on huomattavasti ennakoitua suurempi.

Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022.

Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus vuodelle 2022 sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan euron lisäys valtuuteen.

Valtuuden taso vuonna 2023 linjataan kehysriihessä keväällä 2022. Tulevissa budjettineuvotteluissa on siis varmistettava, että Akatemialle löydetään jatkossakin rahoituslähde.

Suomi elää tieteestä, tutkimuksesta ja korkeasta osaamisesta. Etenkin koronapandemian jäljiltä ainoa vastuullinen ratkaisu on huolehtia siitä, että tieteen ja osaamisen rahoituksesta ei tingitä.