– Opiskelijoiden pahoinvointi on ollut jyrkässä kasvussa, ja monet jäävät ilman kipeästi kaivattua tukea.

Silti hallitus on tähän asti vain kiristänyt ruuvia rajuilla asumistuen ja opintorahan heikennyksillä. Koulutustaso nousee vain, jos opiskelijat pystyvät opiskelemaan – ensin pitäisi kuitenkin asua jossain ja syödä jotain, Furuholm sanoo.Silti riihessä väläytellään lisäleikkauksia sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin – eikö mikään riitä?Hallitusohjelmassa korostetaan koulutustason nostamisessa lähinnä korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja niiden kohdentamiseen liittyviä tavoitteita, mutta huolesta huolimatta opiskelukyvyn ja mielenterveyden tukeminen on jäämässä vähemmälle.– Hallitus tuijottaa koulutustason nostamisessa vain putken alkupäätä ja aloituspaikkoja, mutta ei osoita niihinkään riittävästi rahoitusta. Jos toimeentulovaikeudet hidastavat opintoja tai jopa estävät ne kokonaan, menee koko putki tukkoon. Silti riihessä väläytellään lisäleikkauksia sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin – eikö mikään riitä, Furuholm ihmettelee.Esimerkiksi MIELI ry. on esittänyt kehysriihen alla huolensa, että hallituksen lisäleikkaukset jatkaisivat kohdistumista lapsiin ja nuoriin, joiden hyvinvoinnin tukeminen kärsii jo nyt riittämättömistä resursseista. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto korostaa, että opiskelijat on jätettävä lisäleikkausten ulkopuolelle, sillä opiskelijoiden toimeentulon ja terveydenhuollon tilanne on jo nyt ylittänyt kohtuullisuuden rajat.Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:Eduskunnan puhemiehelle,Tässä kirjallisessa kysymyksessä kiinnitetään huomiota opiskelijoihin kohdistuvien sosiaaliturvaleikkauksien vaikutuksiin hallitusohjelmaan kirjattujen suomalaisten koulutustason nostamiseen tähtäävien tavoitteiden toteutumisessa.Tällä hetkellä OECD:n vuoden 2023 Education at Glance -tilaston mukaan 41 prosentilla 25–34-vuotiaista korkeakoulututkinto, joka on samassa tasossa esimerkiksi Chilen ja Turkin kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa tai Espanjassa taso on noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. OECD-maiden keskiarvo 47 prosenttia. Myös aikuisväestöä katsoessa suomalaisten koulutustaso on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on tällä hetkellä OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli koulutustasoltaan OECD-maiden kärkijoukkoa.Orpon hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nostaa Suomi takaisin maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen, johon liittyy kiinteästi koulutustason nostaminen. Hallitusohjelmassa korostetaan sen saavuttamisessa erityisesti korkeakoulujen aloituspaikkoihin liittyviä tavoitteita. Silti esimerkiksi Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ovat tuoneet esille, että jo leikkaukset korkeakoulujen rahoitukseen ovat vastoin koulutustasoa koskevien tavoitteiden saavuttamista.Koulutustasoa ei nosteta kuitenkaan vain aloituspaikkoja kasvattamalla, jos opiskelijat eivät pysty opiskelemaan ja etenemään opinnoissaan – esimerkiksi Kelan tutkimuksissa on todettu puutteita mielenterveysongelmista kärsivien opiskeluiden tukipalveluissa. Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat olleet vuosien ajan voimakkaassa kasvussa, ja monilla ne liittyvät kiinteästi ongelmiin toimeentulossa. Opiskelijat ovat sosiaaliturvaleikkauksista suhteellisesti eniten kärsivä ihmisryhmä, johon esimerkiksi asumistuen heikennykset sekä indeksijäädytykset osuvat erityisen rajusti. Esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto on todennut, että opiskelijat ovat jo nyt joutuneet kohtuuttomasti hallituksen sosiaaliturvaleikkausten kohteeksi.Opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen niin ikään lisää monien taloudellista epävarmuutta sekä saattaa vähentää mahdollisuuksia ja halukkuutta kouluttautua, etenkin jos valmistumisen jälkeisen tulotason odotetaan olevan matala. Jopa yli puolet korkeakouluopiskelijoista kokevat melko tai hyvin usein stressiä taloudellisesta pärjäämisestä, kun samaan aikaan opiskelijoilta edellytetään sekä nopeampaa valmistumista että suurempaa vastuuta omasta toimeentulosta – tämä ei voi olla näkymättä opiskelijoiden mielenterveyden kuormittumisen lisääntymisenä.On siten ilmeinen riski, että opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvien leikkausten ja siitä seuraavien kielteisten vaikutusten myötä opintojen eteneminen hidastuu tai opiskelu estyy jopa kokonaan. Sitä myötä rapautuvat myös hallituksen haaveet koulutustason nostamiseksi.Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Miten hallitus on arvioinut opiskelijoihin kohdistuvien sosiaaliturvan leikkausten opiskelukykyä heikentäviä vaikutuksia suhteessa koulutustason nostamiseen?Jos sosiaaliturval