– Lukemisella on vahva yhteys kaikkeen oppimiseen.

Tarvitsemme toimia, joilla vahvistetaan lukutaitoa ja lukemista ja tuetaan kirjallisuutta, kansalliskieliä, kulttuuria ja sivistystä. Valtion on tuettava kirjallisuutta pienellä kielialueella, Honkasalo sanoo.Lukemisen eriarvoistumista ei saa syventää.Kirjojen arvonlisävero on tällä hetkellä Suomessa kymmenen prosenttia. Orpon hallitus on päättänyt nostaa lähes kaikkien kymmenen prosentin arvonverolisäkannassa olevien tuotteiden ja palveluiden verotusta 14 prosenttiin. Tämä koskee myös kirjoja. Korotus astuu voimaan luultavasti vuonna 2025.– Kirjojen arvonlisäveron noston kansantaloudellinen merkitys on vähäinen, mutta kirjallisuuden, kirjailijoiden ja lukutaidon tukemiselle kyseenalainen. Suomi siirtyy korotuksen jälkeen yhdeksi raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa.Kirjallisuutta ei ole olemassa ilman kirjailijoita, ja lakialoitteen taustalla on myös kirjailijoiden toimeentulon tukeminen. Kirjallisuus ei pysy moniäänisenä, jos meillä ei ole monenlaisista taustoista tulevia kirjailijoita. Heidän tuloihinsa vaikuttaa tällä hetkellä moni samanaikainen ja nopea kehityskulku. Yksi suurimmista muutoksista on e-kirjojen ja e-äänikirjojen tulo rytinällä markkinoille.– Kirjojen monet formaatit ovat positiivisia asioita kirjallisuuden saavutettavuudelle.  Tämä ei itsessään olekaan ongelma, päinvastoin: lukeminen kannattaa aina.  Ongelma on, että samalla tämä kehitys kuitenkin vaikuttaa kirjailijoiden toimeentuloon tavalla, johon on löydettävä pikaisesti ratkaisuja. Oikea ratkaisu ei ole esimerkiksi samanaikaisesti korottaa kirjojen arvonlisäveroa, vaan oikea suunta on tiputtaa arvonlisävero nollaan.Valtiovarainministeri Riikka Purra kutsui ennen eduskuntavaaleja kulttuuria luksuspalveluksi, johon Suomessa menee liikaa rahaa.– Kulttuuri ei ole luksuspalvelu, se kuuluu kaikille niin tekijöinä kuin kokijoinakin. Suomessa kirjallisuus ja lukeminen ovat olleet myös erilaisia kansanryhmiä yhdistäviä ja ymmärrystä lisääviä tekijöitä, ja tästä on pidettävä ehdottomasti kiinni. Lukemisen eriarvoistumista ei saa syventää.Lakialoitelaiksi arvonlisäverolain muuttamisestaEduskunnalleALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖLakialoitteessa ehdotetaan kirjojen vapauttamista arvonlisäverosta lukemisen ja lukutaidon vahvistamiseksi ja edistämiseksi sekä kirjallisuuden, kansalliskielten, kulttuurin ja sivistyksen tukemiseksi.PERUSTELUTLukemisella on vahva yhteys kaikkeen oppimiseen. Kirjallisuuden tukeminen arvonlisäveroa alentamalla on vain yksi keino lukutaidon vahvistamiseksi ja omaehtoisen lukemisen edistämiseksi, ja muitakin keinoja toki tarvitaan.  Hallitus on päättänyt mennä toiseen suuntaan nostamalla kirjojen arvonlisäveroa.Kirjojen arvonlisävero on tällä hetkellä Suomessa kymmenen prosenttia. Sähköisesti luovutettavien kirjojen myyntiin sovelletaan samaa alennettua kymmenen prosentin verokantaa kuin painettuihin kirjoihin. Sähköisenä kirjana pidetään myös äänikirjaa. Äänikirjan osalta edellytyksenä on, että äänikirjasta voisi olla olemassa kuluttajille saman lukusisällön tarjoava painettu tai luettavassa muodossa oleva sähköinen kirja. Alennetun verokannan soveltaminen äänikirjan myyntiin ei kuitenkaan edellytä painetun kirjan olemassaoloa.Orpon hallitus on päättänyt nostaa lähes kaikkien kymmenen prosentin arvonverolisäkannassa olevien tuotteiden ja palveluiden verotusta 14 prosenttiin. Tämä koskee myös kirjoja. Korotus astuu voimaan luultavasti vuonna 2025.Lukutaito heikkenee Suomessa hälyttävää tahtia kaikissa ikäryhmissä. Kirjallisuus on tärkeää lukemisen ja lukutaidon tukemisessa. Lukeminen ja hyvä lukutaito ovat tutkitusti hyviä keinoja kasvattaa lapsista ja nuorista fiksuja, aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia. Lukeminen on tärkeää myös elinikäiselle oppimiselle ja sivistykselle. Lukemista pitää tukea kaikissa ikäluokissa ja kaikenlaisista taustoista tulevien kohdalla. Lukeminen myös aktivoi muistia, mikä on tärkeää kaikenikäisille.Kirjallisuuden tukeminen on tärkeää kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpanossa. Strategiassa tunnistetaan, että lukutaidon eriytyminen on iso ongelma, ja heikosti lukevien määrä on kasvanut erityisesti nuorten keskuudessa.  Lukeminen kasvattaa kielellisiä kykyjä ja sanavarastoa, mikä auttaa oman elämän sanoittamisessa, mikä on nykyään yhä tärkeämpi taito.Nuorten omaehtoinen lukeminen on vähentynyt Suomessa. Tämä on tapahtunut sekä tytöillä ja pojilla, mutta pojilla vahvemmin. Jo 30 minuutin lukemisella päivässä on kuitenkin oleellinen merkitys osaamiseen. Monilla pojilla ei ole lukemisen mallia, ja esikuvat ovat tutkimusten mukaan erityisesti pojille tärkeitä ja erilaisissa hankkeissa on huomattu niiden suuri vaikutus. Viimeisimmässä Pisa-tuloksissa sukupuolten erot olivat kaventun