– Oletus, että jokaisella olisi puhelin ja mahdollisuus sen tarkkailuun päivän ajan ei ole realistinen.

Puhelimeen vastaaminen ei välttämättä ole mahdollista työajalla, pienen lapsen kanssa tai jos on vaikeuksia liikkua. Kaikilla ei ole puhelinta eikä mahdollisuutta jäädä odottamaan takaisinsoittoa sosiaalitoimen tai tuttavan puhelimen kanssa, Anna Kontula sanoo.Yhteydenottojen vaikeuttaminen ei poista ihmisen tarvetta terveyspalveluille, vaan nostaa kynnystä päästä niihin ajallaan.Syyskuussa 2023 tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan potilaan täytyy saada yhteys terveyskeskukseen sekä hoidon tarpeen arviointi yhden arkipäivän aikana. Aiemmin yhteys on täytynyt saada välittömästi, mutta hoidon tarpeen arvioinnissa on voinut kestää kolme arkipäivää.– Muutos on ilmeisesti johtanut takaisinsoittopalvelun yleistymiseen, vaikka se ei ole ollut lain tarkoitus. Hallituksen esityksessä ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa nimenomaan korostetaan asioinnin saavutettavuuden varmistamista. Hyvinvointialue ei saa järjestää asiointia pelkän asiakkaan soiton ja takaisinsoittopalvelun varaan, vaikka juuri niin vaikuttaa nyt tapahtuvan, Kontula sanoo.Takaisinsoittopalvelun käyttö tosiasiallisesti ainoana ajanvaraustapana tekee palvelun tavoittamisen vaikeaksi tai mahdottomaksi niille, jotka eivät voi olla tavoitettavissa puhelimitse.Käytännössä takaisinsoittopalvelu on esimerkiksi Helsingissä muodostunut ainoaksi ajanvaraustavaksi verkkopohjaisten palveluiden ohella. Helsinki on lisäksi siirtynyt takaisinsoittopalvelussaan käytäntöön, jossa asiakkaille soitetaan takaisin vain yhden kerran.– Yhteydenottojen vaikeuttaminen ei poista ihmisen tarvetta terveyspalveluille, vaan nostaa kynnystä päästä niihin ajallaan. Jo perustuslaissa säädetään julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä viranomaisessa, Kontula sanoo.—Anna Kontulan kirjallinen kysymys terveydenhoidon takaisinsoittopalveluista 5.4.2024:Eduskunnan puhemiehelleTerveydenhuollossa yleistyvien takaisinsoittopalveluiden käyttöön liittyy haasteita, jotka uhkaavat terveyspalveluiden saavutettavuutta. Takaisinsoittopalvelun käyttö ensisijaisena tai tosiasiallisesti ainoana yhteydenottotapana tekee palvelun tavoittamisen vaikeaksi tai mahdottomaksi niille, jotka eivät voi olla arkipäivänä virka-aikaan tavoitettavissa puhelimitse.Elokuun 2023 loppuun voimassa olleen terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 §:n 1 momentin mukaan kunnan oli järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön oli tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta, jollei arviota voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.Syyskuun 2023 alussa voimaan tulleen muutoksen (116/2023) myötä hyvinvointialueen on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun perusterveydenhuollon toimintayksikköön ja saada yksilöllisen arvion tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Terveydenhoitolain muutoksilla tiukennettiin perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikoja. Myös yhteydenottoa terveyskeskukseen koskevaa säännöstä tiukennettiin siten, että hoidon tarpeen arvio tulee tehdä jo ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä aiemman kolmen päivän aikarajan sijaan. Samalla velvoite mahdollistaa yhteyden saaminen terveyskeskukseen välittömästi kuitenkin lieveni siten, että yhteys on saatava saman päivän aikana. Muutosta perusteltiin sillä, että säännös välittömästä yhteyden saamisesta oli ”omiaan aiheuttamaan tulkintaepäselvyyksiä siitä, kuinka nopeasti yhteys on saatava, kun nykyisinkin jo on käytössä takaisinsoittojärjestelmiä” (HE 74/2022 vp s. 112).Muutokseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan arvio hoidon tarpeesta voidaan tehdä joko tapaamalla potilas henkilökohtaisesti, puhelimitse tai käyttäen apuna erilaisia teknisiä sovelluksia. Asioinnissa on varmistettava saavutettavuus, eli esimerkiksi kuulo- tai puhevammaisille henkilöille on järjestettävä heille sopiva asiointitapa. Hyvinvointialue ei siten saa järjestää mahdollisuutta yhteydenottoon, tutkimuksen tai hoidon tarpeen arviota ja hoitoajan antamista ainoastaan siten, että se on mahdollista vain esimerkiksi asiakkaan puhelinsoiton ja terveyskeskuksen takaisinsoiton perusteella. (HE 74/2022 vp s. 114)Vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriön 14.7.2023 antam